Kokemuksia elävästä elämästä

Jälleen on aika tuskailla, kun poliisien barrikaadit ovat sulkeneet EU kompuusin kadut pariksi päiväksi huippareiden ajaksi ja ohjaavat liikenteen toisaalle. Ja se onkin sitten aikamoista soppaa! Sillä soppaa tämän maan liikenne on ihan riittävästi jo muutenkin! 

Nämä käpäset pikkukadut EU kompuusin ympäristössä eivät mitenkään vedä sujuvasti tämän kaupungin automäärää, joten sen seurauksena kotikadultani saakka (reilu kilometrin matka) ovat autojonot madelleet pitkin aamua. Busseja ei siltä suunnalta kannata käyttää, jos haluaa ehtiä ennen lounastaukoa töihin. STIB’in busseja (paikallinen HKL) siellä nökötti useampikin kappale muiden autojen seassa odottelemassa, että pääsevät 20 senttiä eteenpäin. 

Kun huippari alueen kadut on suljettu, ei niille tietenkään pääse kukaan ilman kulkulupaa, jolloin muut kuin alueella työskentelevät joutuvat kiertämään melkoisen matkan päästäkseen omiin päämääriinsä. Siinä on varmaan moni paikkoja tuntematon ihan pihalla. Ja koska kaikki lähistön roskakorit on teipattu pommien pelossa, alkaa kulmakunta olla aika törkyisen näköinen, autojonojen seassa seikkailevien eksyneiden turistien hämmästellessä komeutta. 

Että tänään vielä hermoromahduksen partaalla olevat autoilijat jonoissaan tööttäilevät toisillensa ahkeralla kädellä ja helikopterit säestävät melusaastetta, kunnes diplomaattiautot tulevat ja kärräävät tärkeimmät huippari-ihmiset poliisisaattueessa takaisin lentokentälle ja rauha palaa EU kompuusiin. Ihanaa!