Matkaan lähdettiin klo 8:10 ja pikkubussi oli täynnä aika tuhteja Jenkkejä. Ainoa istuin, joka oli vapaana, oli valitettavasti tuhdimman pariskunnan vieressä ja tunnin matka mennen tullen meni tästä syystä puolella kankulla istuen. Kostoksi puhuin oppaiden kanssa espanjaa koko matkan.
Kuumuus iski välittömästi sieluun saakka, kun saavuimme perille. Ensin meidät ohjattiin kuin lammaslauma vessaan, jotka eivät tapansa mukaan toimineet, sitten jaettiin vesipullot ja eikun traktorivetoiseen turistijunaan. Ryhmässä oli huonojalkaisia ihmisiä, joten vauhti itse kohteessa oli sen mukaista.
Rauniot sijaitsevat meren rannalla, espanjalaiset valloittajalaivat yrittivät nousta siellä maihin, vaan karikot olivat paikan suojana, eivätkä he maihin päässeet. Paikan löysi aikanaan amerikkalainen argeologi, joten espanjalaisten tuhoilta vältyttiin. Paikka oli tuolloin täysin kasvillisuuden peitossa. Ainoa sisäänkäynti on hyvin kapea ja matala, eivät kuulema olleet silloinkaan pitkiä ihmisiä, joten aukko muurissa oli sen mukainen.
Mayakansalle paikka on pyhä. Siellä asui lähinnä heidän shamaaneja, muita oppineita ja parantajia. Kauppaa käytiin lampailla, jos oikein ymmärsin ja kerran kuussa ruokavarastot täydennettiin matkaten veneillä lähiseudun kauppapaikoille. Aluetta ympäröi muuri, jota nykyisin on enää vain vähän jäljellä loiston aikoihin verrattuna.
Shamaanin pää oli aina muotoiltu pitkulaiseksi, otsa suoraan linjaan nenän kanssa. Väittivät, että niinä aikoina sitä oli pidetty kauniina. Näinköhän nykyisin. Seuraajaksi valittiin sopivaksi katsottu vauva ja pään muotoilu alkoi varhain ja kesti useita kuukausia. Jos en väärin muista, niin Inka kulttuurissa noudatettiin tätä samaa muotoilua.
Osa raunioista on aika pahoin jo sortunut, mutta suurin ja pari pienempää temppeliä on vielä komeasti pystyssä. Joka vuosi 21.03 Mayat kokoontuvat alueelle, kuten muillekin vastaaville pyhille paikoille, joita on useita ja kyseisen aamun sarastaessa kansa odottaa Shamaanin johdolla auringon nousua, joka tulee näkyviin kun suuri tähti pienemmän temppelin tarkkaan sijoitetusta aukosta. Näkemämme valokuvan perusteella aurinko todellakin näytti valtavalta tähdeltä. Paikkalle on tuona päivänä pääsy vain Maya kansalla, jolloin he saavat suorittaa omia rituaalejaan.
Shamaani sitten tämän perusteella selvittää, millainen vuosi on tulossa. Meille kerrottiin, että 2005 aurinkoa ei pilvien vuoksi nähty ja Shamaani ennusti tämän ja muiden merkkien perusteella huonoa vuotta. Sinä vuonna alueelle kuulemma iski pahin hurrikaani miesmuistiin.
Matkan päätteeksi pulahdin alueen rannalla mereen ja ostin muistoksi hopeisen kaulakorun, joka muistuttaa suuresti egyptiläisten valmistamia koruja nimikaiverruksineen. Tähän koruun ei kaiverrettu nimeäni, vaan kultaisin Maya hieroglyfikirjaimin sana Zamma. Se on Mayan kieltä ja tarkoittaa sanaa Tulum. Se oli minun vähäinen tapani kunnioittaa heidän pyhää paikkaansa.